Ihmiset mukaan hyvinvointialueen suunnitteluun

Osallisuus. Ah, mikä ihanan vaikea, mutta niin trendikäs sana, jonka vain harva tuntuu ymmärtävän. Osallisuus ei ole sitä, että ihmisille laaditaan kysely, jonka tulokset esitetään päättäjille eli poliitikoille ja viranhaltijoille, jotka merkitsevät näkemykset kuulluksi ja tekevät päätöksiä oman mielensä mukaan.

Aito osallisuus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on ihan oikeasti suora mahdollisuus vaikuttaa. Politiikassa ehkä selkein osallisuutta toteuttava asia ovat vaalit. Jokaisella yli 18-vuotiaalla ihmisellä varallisuudesta tai vaikkapa yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta on käytössään yksi ääni. Äänellään voi suoraan vaikuttaa siihen, kuka tulee valituksi.

On kuitenkin yksi ihmisryhmä, joka on suoraan rajattu tämän oikeuden ulkopuolelle: alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret. Tästä syystä kunnissa, maakunnissa ja pian myös hyvinvointialueilla toimii nuorisovaltuustoja. Lisäksi yhä useampi kunta on alkanut ottaa lapsivaikutuksia huomioon päätöksenteossa ja teettää ns. vaikutusten ennakkoarviointeja päätöksentekoa valmistellessan.

Esimerkiksi Jyväskylässä teetettiin laajat lapsivaikutusten arvioinnit päätettäessä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistoa (arviointi olisi oikeasti pitänyt tehdä ennen oikeuden rajaamista, mistä suorat moitteet silloisille suurille ryhmille!), iltapäivätoiminnan maksualennuksia pienituloisille perheille suunniteltaessa sekä Saarenmaan kyläkoulua lakkautettaessa. Vaikutusten ennakkoarvioinnin yhteydessä valmisteluun otettiin mukaan juuri ne ihmiset, joita päätökset koskevat. Kyse ei siis ollut siitä, että ensin valmistellaan päätöspohja ja vasta sitten kysytään, mitä mieltä ihmiset tästä ovat - ei - ihmiset otettiin mukaan jo valmisteluvaiheessa. Tämän toimintamallin tahdon mukaan myös hyvinvointialueen päätöksentekoon ja aivan alusta saakka.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on otettu jo asiasta koppia viranhaltijoiden toimesta: https://hyvaks.fi/tietoa-hyvinvointialueesta/vaikuta-palveluihin

"Hyvinvointialueen valmistelun aikana tulemme osallistamaan asukkaita, ammattilaisia ja eri sidosryhmiä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Järjestämme esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asiakasraateja ja osallisuusfoorumeita sekä otamme asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen."

Jos kerran asia on noinkin yksinkertaisesti ja selvästi kerrottu Hyvaksin sivuilla, miksi otan tämän esiin?

 Viisi vuotta politiikassa ovat osoittaneet, että kaikki päättäjät eivät pidä osallisuuden toteutumisesta. Raakaa, eikö? Edelleen näyttää tapahtuvan sitä, että pidetään vain oman äänestäjäkunnan(?) edun toteutumista poliitikon tärkeimpänä tehtävänä. Näinhän asia ei tietystikään ole. Valituksi tullessaan aluevaltuuteun on pidettävä koko maakunnan puolia - jokaisen kunnan, jokaisen ihmisen. Myös sen, jonka kanssa on eri mieltä. Joutavalla politikoinnilla ei ole sijaa ja osallisuuden vahvistaminen on yksi keino pitää huoli siitä, että päätöksiä tehdään yhteisen edun toteutumiseksi.

Kovinpa tuntuu ehkä ideologiselta tämä ajatusmaailmani, vai mitä? Siksihän meillä on edustuksellinen demokratia, ettei jokaista asiaa tarvitsisi äänestyttää kansalla. Tämä toimi ehkä joskus, mutta maailma on muuttunut. Valtamedian, poliitikon tai viranhaltijan sana ei enää riitä perusteluiksi, vaan ihmiset etsivät tietoa ja jakavat sitä. Sosiaalinen media on muuttanut demokratiaa. Tietoa on vapaasti saatavilla ja se liikkuu salamannopeasti jopa globaalilla tasolla. Tämä koskee myös valheellista ja virheellistä tietoa.

Ihmiset ovat entistä tietoisempia mahdollisuudestaan vaikuttaa ja osa valitsee tietoisesti vaikuttamiskanavakseen kansalaisaktivismin tai vastaavan. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun ihmiset kokevat tulevansa ohitetuksi tai väärinkohdelluksi.

Osallisuus ei siis ole vain ideologista hömppää, vaan välttämättömyys ja keino säilyttää yhteiskuntarauha. Kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja on aidosti osallinen yhteiskunnassa, on hänellä huomattavasti paremmat edellytykset voida hyvin. Jos oikeus tulla kuulluksi viedään, aiheutamme turhaa katkeruutta ja edistämme polarisaatiota yhteiskunnassamme.

Psst...

Jos osallisuus ja demokratia kiinnostavat laajemminkin, suosittelen perehtymään vaikkapa Sitran sivuihin.

"OECD:n selvitys paljasti myös "suomalaisen yhteiskunnallisen osallistumisen paradoksin", eli vaikka luottamus ja tyytyväisyys julkisiin instituutioihin on korkealla tasolla, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää. Jos erot luottamuksessa syvenevät, Suomen mahdollisuudet selviytyä tulevaisuuden suurista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta, väestön ikääntymisestä johtuvasta kestävyysvajeesta taikka työn murroksesta heikentyvät."

https://www.sitra.fi/teemat/demokratia-ja-osallisuus/#mista-on-kyse